Skärholmen, Ruotsi

Abdullah Kursun toimii torikauppiaana Ruotsissa:
"Kultuurieroista huolimatta – jokainen haluaa tuorevihanneksia."

Torikaupassa myydään etupäässä perus ruoka-aineksia. Papuja, sipulia, persiljaa ja perunaa myydään valtavasti riippumatta kokkien syntyperistä. Kaikki tiedostavat lehtivihreän tärkeyden terveydelle ja se on lisännyt vihannesten kulutusta.

Jo heti aamunkoitteessa on Tukholman esikaupunkialueella Skärholmenissa täysi tohina. Pinottuja laatikoita puretaan kolistelleen ja kärryjä vedetään yli torialueen. Ilmassa on monelaista ääntä ja huutoa kun kuormia puretaan ja Årstasta tullut kuorma onkin nopeasti tyhjennetty sisällöstään.

Keskellä kaikkea tohinaa on Abdullah, Abbe, Kursun, yksi Östfresh nimisen yhtiön osakkaista, joka on toiminut torikauppiaana Skärholmenilla kuusitoista vuotta. Täällä myydään päivittäin muun muassa 600 kiloa perunoita, 500 kg sipulia, 100 kg persiljaa ja lisäkis 60 kg porkkanoita asiakkaille ympäri Etelä-Tukholmaa. Abbe vaikuttaa tyytyväiseltä kuin hyvin öljytty kone. Neljäntoista työntekijät tietää tarkalleen, missä vihanneslaatikot näyttävät parhaimmilta ja kuinka ne tulee olla esillä näyttääkseen maukkailta ja houkuttelevilta.

– Meillä on Ruotsin edullisimmat hinnat, joten ihmiset ajavat pitkiäkin matkoja hankkiakseen paljon, mutta se ei tarkoita etteikö kaikki voisi olla näyttävästi ja ruokahaluja edistävästi esillä. Tillit asetellaan sipulin ja perunoiden kanssa näyttävästi.
- Koska ihmiset ovat tulleet tietoisiksi siitä, että kaikki vihreä on terveellistä ja siksi syövät entistä enemmän vihanneksia, niin mekin panostamme energiaamme niihin.

Skärholmen on yksi taajamakeskuksista, joka kasvoi 1960 ja 1970 luvulla, jolloin Ruotsi rakensi miljoonia asuntoja päästäkseen pois asuntopulasta. Satsaus on saanut sekä kiitosta että moitteita ja maan miljoonaohjelma on saanut aikaan väittelyitä alueesta milloin luksusalueena milloin slummina. Nykyään Skärholmen näyttää olevan vauras kaupunginosa, jota uudistetaan ja rakennetaan jatkuvasti yhä enemmän, alueelle halutaan muuttaa ja se on hyvässä maineessa. Nykyään ihmiset hakeutuvat aktiivisesti Skärholmeniin jopa niin että sitä voidaan kutsua trendiksi tai elämäntavaksi.

– Täällä asuu väkeä eri puolelta maailmaa toteaa Abbe, joka itse on lähtöisin Turkista. Vaikka kieli ja kultturi ovat erilaisia, niin kaikilla on samanlaiset tarpeet ruokaan. Ja useimmat syövät yhtälailla papuja, sipulia, persilja ja perunoita.

Jo heti avausaikaan on jonoja. Eri-ikäiset ja oloiset naiset ja miehet keräävät korinsa täyteen hedelmiä ja vihanneksia. Keskustellaan monin eri kielin leikkokukista, pavuista, luumuista, kurpitsasta ja perunoista. Valtavia kaalinpäitä, punaisina kiiltäviä tomaatteja, paprikoita ja omenia tutkaillaan ja todetaan hyviksi. Tilli ja persilja myydään nippuina, sipuli ja purjo laitetaan muovipusseihin ja Ainoa mikä ei mene kaupaksi on nauris.

– Mahdollisesti vain joku yksittäinen ruotsalainen saattaa kysyä naurista, sanoo Abbe. Kaikki muut valitsisivat nauriista lehdet. Useimmat laittavat kotimaastaan peräisisin olevia ruokia ja vasta toisen ja kolmannen sukupolven jälkeen ruuat alkavat sekoittua enemmän ja enemmän. Silloin ruokaan saadaan eräänlainen Välimeren keittiön pohjoismainen kosketus.

Tämä pitää hyvin paikkansa sen julistuksen kanssa, mitä jotkut pohjoismaiset huippukokit saivat aikaan noin kymmenen vuotta sitten luodessaan keittiön, joka kilpailee koko maailman kanssa. Skärholmenissa kohta kahdeksan on erityisen ajankohtainen, se mikä sanoo että voitasiin yhdistää parhaat pohjoimaiset valmistusmenetelmät ja kulinaariset perinteet ulkomailta tulleiden makuelämysten kanssa. Se joka haluaa inspiroitua voi helposti saada elämyksiä täältä Skärholmenista, josta löytyy paljon muualta muuttaneita. Yasmin ja Fouad Sammour Libanonista ottavat esille esimerkiksi ravintorikkaan persiljan ja jakavat taboulleh-reseptinsä. Kun taas sushi ja myky-ravintoloitsija Helen Pei Taiwanista, kertoo syövänsä mieluiten grillattuja kasviksia ja kalaa.

– Uskon että entistä enemmän riippumatta alkuperämaasta, syödään terveellisemmin kuin ennen, sanoo Helen Pei. Lisäksi haluamme tietää mitä syömme.

Abbelle ja hänen torikaupalleen tämä tarkoittaa, että ekologisesti tuotettu ruoka menee hyvin kaupaksi ja Ruotsissa tuotetut vihannekset voittavat aina tuontituotteet. Lisäksi kotikokit yrittävät käyttää vihanneksista kaikki osat, minkä vuoksi nykyään on täysin mahdollista että porkkanat ja punajuuret myydään varsien kanssa - koska varret käytetään jollakin tapaa ruuanlaitossa.
Ruotsalaisen torikauppiaan näkökulmasta pohjoismainen ruoka on nykyisin peräisin kaikkialta maailmasa, Tai kuten Abbe asian ilmaisee:

– Useimmat syövät erilaisia kääryleitä tavalla tai toisella. Ruotsalaiset kaalikääryleet jauhelihaan ja riisin käärittynä kaalinlehtiin ja Balkanilla kääryleet kääritään hapankaalin lehtiin tai turkkilaiset lihakääryleet ja riisi ovat lehdellä.

– Paljon on kiinni mausteista ja miten ruoka asetellaan esille. Mutta olemalla vain utelias ja avoin uusille ideoille voi niinkin yksinkertaisen asian kun kääryleen jalostaa monin eri tavoin. Pohjoismaisen ruoka ei ole mitään salatiedessä ja sitä voi kehittää tulevaisuudessa monin eri tavoin.

Tietoa:
Skarholmen sijaitsee lounais Tukholmassa , Mälaren vieressä. Alueella asuun lähes 10 000 ihmistä monista eri kansallisuuksista. Keskusta vihittiin vuonna 1968 ja muutettiin sisäostoskekukseksi 2008. Torikauppa sijaitsee edelleen ulkopuolella.